Perillä!

-->
Britannia.

Vau.

Tämä perhe.

Vau.

Yllättävää, miten äkkiä voi kotiutua. Tuntuu kyllä todella siltä, että minut on otettu lämpimästi vastaan. Ja eka päivä vasta menossa.

Saavuin Britanniaan joskus kahden maissa paikallista aikaa siis. Lentokone oli aivan täynnä ja ahdas muutenkin, mikä ei välttämättä ole mikään ihme, kun Ryanairista on kyse. Aivan sikakuuma tuli jo koneessa, ja kun tänään oli kuulemma kaunein päivä pariin viikkoon, +7 lämmintä ja aurinko porotti täysillä, niin ei sitä huppari+villakangastakki yhdistelmällä tee muuta kuin kuole. Koko tämän ensimmäisen päivän host-perhe on jaksanu vitsailla siitä, kun niillä on täällä (muka) talvi ja kylmä, ja minun pitää olla toppi päällä.

Lapset (tai no, lapsi ja teini) haettiin koulusta perheen isän kanssa ja kumpikaan ei tunnu ujoilevan ollenkaan, mistä vanhemmat kyllä varotti. Poika sanoikin, että se oli kuullu äidiltään, että minä tykkään pelata, ja siinä sitten kotimatkalla juteltiin meidän konsoleista ja peleistä. Illalla vielä pelattiin yhdessä DS:llä ja sain lainaan pojan lego-LotRin. Jee! :3

Täälläkin on jo pimeää tähän aikaan, joten kuvia paikan päältä ei ole, mutta mukavalta kahdeksan tunnin junamatkalta kotoa Tampereelle löytyy hienoja otoksia. Huomenna pääsen paremmin tutkimaan uutta kaupunkiani ja jos sää on edes puoleksi yhtä hyvä kuin tänään, niin kamerakin lähtee matkaan.

Mmm, kahdeksan tuntia noilla penkeillä...

...ja kielen opiskelua parhaimmillaan.

Okei, aloitin tuon lukemisen vasta lentokoneessa.

Näistä kuukausista tulee aivan mahtavat, jos fiilis pysyy suunnilleen yhtä hienona kuin se nyt on. Me likes.

Iitu