sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Paluu pelottavien otusten maahan

Kuten viimeksi kirjoitinkin, kävin Suomessa viikonmittaisella lomalla. Se teki todellakin hyvää! Aluksi kaikki tuntui erilaiselta kotona kuin täällä vieraissa - esimerkiksi juomalasit tuntuivat jotenkin pieniltä ja hentoisilta samoin kuin peitto ja tyynykin. Siinä viikon kuluessa totuin todella nopeasti olemaan kotona ja Suomessa. Se on jännää, miten nopeasti ihminen tai ainakin minä sopeutuu elinympäristöönsä tai yleensä muutokseen.

En ollut kertonut läheskään kaikille, että olin Suomeen tulossa. Iskän, pikkuveljen ja kommenteistaan tunnetun Haisulin sain yllättää oikein kunnolla! 8D Isovanhempienkin luokse menin käymään ilman varoituksia. Oli myös mieletön tunne nähdä alikkini kävelemässä minua kohti vihreissään, vaikka aluksi en tietenkään osannut sanoa, että onko se juuri hän :D Ikimuistoisia, ihania tapahtumia, joiden vuoksi elämä on niin upeaa. Näitä juttuja saa todellakin muistella hymyssä suin sitten vanhana!

Britanniassa oleminenkin soljuu jo normaaliin, hyvään tapaansa. Isäntäperhe otti minut mielellään takaisin menneen viikon jälkeen, perheen poika pitää minusta vieläkin ja jääkaapissa odotti minua varten ostettua ruokaa. Aamuherätykset eivät kauhistuta, vaan säännöllisyys on oikeastaan se minun juttu. Toivottavasti opiskelujen alkaessa saan pidettyä täällä hyväksi havaitun rutiinin jotenkin yllä.

Viime päivät ovat olleet todella ilontäyteisiä. Hyvä musiikki, ympäriinsä käveleskely ja maisemista nauttiminen ei mene koskaan pois muodista. Typerä hymy se vain pakolla leviää kasvoille. Ja koska sellaisista hetkistä haluan nautiskella enemmän näiden viimeisten kahden kuukauden aikana, päätin lopettaa hommani vapaaehtoiskaupassa. Huiii!

Vapaaehtoisena oleminen alkoi aikaavievän lisäksi tuntua myös osin epämiellyttävältä. Se seläntakana puhuminen, hrrr. Aamuvuorossa oli aina kivoja senioreita ja muutama todella mukava keski-ikäinen nainen, mutta iltapäivisin... No, eipä tarvitse siitä enää murehtia. Nyt ehdin käydä taas halvalla elokuvissa tiistaisin! Jee! Ensi viikolla voisinkin käydä katsomassa uuden Star Trekin kunnon eväsretkimeiningillä. On muuten jännä, että Ironman 3 oli Suomessa ensi-illassa jo ennen Britanniaa ja Amerikkaa, mutta tuo Star Trek tulee siellä teattereihin vasta kesäkuun alussa. Mikähän logiikka siinäkin on? Täällä sen esittäminen nimittäin alkoi 9.5.

Kävin tällä viikolla myös juomassa teetä ja syömässä itsetehtyjä muffinsseja sen japanilaisen naapurini luona. Oli kyllä kivaa! Sain Prinsessa Mononoke -leffan lainaan, hehehee. Sen lisäksi Miyako sanoi, että jos haluan jossain käydä hänen ja puolitoistavuotiaan poikansa kanssa, hän on mielellään kuskina. Tuo vapaaehtoiskaupan pomo vinkkasikin siinä niin sanotusti irtisanoutuessani eräästä melko lähellä sijaitsevasta paikasta, jossa on mielettömiä veistoksia ja hienot puutarhat. Saas nähdä, mihin päädynkään naapurini kanssa :D


Nyt olen myös ensimmäistä kertaa koskaan katsonut jääkiekkoa ja euroviisuja ulkomailla! Eilisen häviöt kyllä tuntuivat aika tympeiltä, mutta ainakaan ei tarvinnut velloa suomalaisten negatiivisissa fiiliksissä täällä maanpaossa :D Suomi-Latvia -ottelun näin brittiselostajalla ja se oli kyllä aivan onnetonta. Tyyppi ei edes yrittänyt ääntää monien pelaajien nimiä - esimerkiksi Korpikoski, Koskiranta ja Jalasvaara jäivät ehkä ihan ymmärrettävästä syystä ilman mainintaa.

...vaikka kieltämättä olisin halunnut kuulla edes pientä yritystä! Kuvan huonohko laatu yhdistettynä todella vähäiseen selostukseen tekivät pelistä melko tylsää katsottavaa. Onneksi Suomi-viikollani sain katsoa muutaman pelin ihan kotikotona iskän kanssa huutaen ja yhden ottelun vielä ystävienkin kanssa ryypäten.

Yksi juttu kyllä Britanniassa on, johon en haluaisi enää sopeuttamista...


Hyiiiiii! Eilen taas juuri nukkumaan mennessäni tuollainen kaamea otus juoksi oven alta huoneeseeni, ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Tuo on vieläpä pienempi kuin se aiempi hirvitys. Vaikka en mitenkään mielelläni tappaisi hämiksiä, tuo päätti piiloutua lattialla sopivasti olleen lehtiläjän alle, joten vaistomaisesti hyppäsin vain päälle..... Anteeksi, hämis.

Iitu

Ps. Meri, en liiskannut tuota kaveria sillä sinun lehdellä, vaikka se kuvassa näkyykin xD

6 kommenttia:

  1. :DD Kyllä sun mielenrauha ois muutenkin ollut tärkeämpi kuin se lehti. :D Hämiksille toivon ikuista katoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä tietää, jos nuo pirulaiset vielä päättää tulla ryppyilemään heikkohermolle xD Ja samaa toivon minäkin!

      Poista
  2. Go Iida! Hämikset varokoon, Iida on rohkeampi kuin pari viikkoa sitten :D

    -Nyyti

    (näppärää tässä opotunnilla lueskella sun blogia, ko en voi tehä mitään valintoja tms. :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin minä silloinkin tosi rohkea, mutta hämis oli sijoittunut vaikeasti minun rohkeutuun nähden :'''D

      Poista
  3. Hihii, terkkuja Oulusta! :D
    Pääsykokeet tässä päivemmällä ja pelottaa ja jännittää apuaaa!

    Ja täälläki hämähäkki herätti meät (käärittiin paperin sisälle ja nakattiin pihalle ilman laskuvarjoa).

    -Haisuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkkuja sinne missä oot, ei varmaan Oulu enää? :D Toivottavasti meni kokeet hyvin!

      Ei Suomessa saa enää olla hämähäkkejä, ku tuun sinne takasin, hyvä kun hoidatte hommaa siellä :DD

      Poista